Oletettavasti kuitenkin opettajat, pedagogit ja lapset ovat keksineet koulujen arjessa jo moni hyviä ratkaisuja näihin molempiin haasteisiin. Näitä ajatellen olimme messuosastolle nostaneet kirjasta esiin kaksi näitä koskevaa kysymystä:

• Miten koulu voi huomioida aiempaa paremmin oppilaiden maailmat ja tietovarannot?
• Miten ymmärrät väitteen Oppimisympäristöjen sijaan tulisi puhua oppimisen ympäristöjen verkostosta?

Alle on poimittu muutamia mielenkiintoisempia (ja myös poleemisia) vastauksia näihin kysymyksiin:

Maailmat ja tietovarannot:

“Vuorovaikutuksellisella oppimisella ja hyödyntämällä nettiä” (nimetön)

“Siinäpä se! Eriyttäminen on yksi keino. Aikaa kuunteluun ja asioitten kehittelyyn.” (lehtori)

“Tulemalla tietoiseksi lasten tämän hetkisistä maailmankuvista ja ymmärtämällä, että oppilaat elävät toisenlaisessa maailmassa kuin opettajat ennen” (lto-opiskelija)

“Juttelemalla oppilaiden kanssa oppii tuntemaan heidän maailmansa” (filosofian maisteri)

“Mennään pois luokasta, vertaisoppiminen!” (opettaja)

“Monipuolistamalla ja haastamalla oppilaiden osallisuutta” (opettaja)

“Oppilaiden osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen (opettajalla myös kuuntelijan ja oppijan rooli)” (koordinaattori)

“Moniammatillisella työotteella” (Opetuspäällikkö)

“Jos opetustilanne, vuorovaikutuksen dynamiikka saadaan muuttumaan asiantuntijuutta jakavaksi.” (museon palvelutuottaja)

“Kysymällä oppilaiden näkökulmia - uusia - asioihin. Kuuntelemalla!” (opetaja)

Oppimisen ympäristöjen verkosto:

“Sosiaalinen media on nuorten ‘elämää’ ja oppiminen voi tapahtua ‘suurissa yhteisöissä’ . Kommunikoidaan yhteisöissä ja tuotetaan yhdessä” (opettaja)

“Oppimisympäristöt (ei vain luokkahuone) linkittyvät toisiinsa, muodostavat verkoston” (lto-opiskelija)

“Varsinainen oppimisympäristö on aivot” (rehtori)

“Oppimisen ympäristö voi olla missä vain, oppimisympäristö rajoittuu enempi kouluun” (opettaja)

“Yhteistyön lisääminen” (erityisopettaja)

“Oppiminen ei ole sidottu vain yhteen ympäristöön, vaan sitä tapahtuu kaikkialla” (suunnittelija)

“Oppimisympäristö viittaa johonkin suljettuun, staattiseen tilaan. Oppijat liikkuvat sen sijaa ympäristöistä toiseen: kodista kouluun, harrastuksiin, mediavälineiden ääreen, ohjatuista tiloista ohjaamattomiin” (nimetön)

“koulut ja muut toimijat verkostoituvat” (opettaja)

“Oppimisympäristöjä on monenlaisia ja ne ovat useimmiten lomittaisia tai päällekäisiä: esim. koul (tiedollinen ja sosiaalistava taso), perhe ja yhteisö (normit ja kulttuuri), media, sosiaaliset verkostot, jne. Nämä ympäristöt muodostavat yhdessä oppimisen ympäristöjen verkoston - maailman, jossa elämme aktiivisesti ja passiivisesti tietoa vastaanottaen, prosessoiden ja luoden.” (kouluttaja)

“Tieto on nykyään monikanavaista ja kokemus on osa tietoon tutustumista” (opettaja)

1. Miten koulu voi huomioida aiempaa paremmin oppilaiden maailmat ja tietovarannot?
2. Millä tavoin oppimisympäristö voi tukea oppijoiden kehittymistä aktiivisiksi yhteisöissä toimijoiksi?
3. Miten ymmärrät väitteen ”Oppimisympäristöjen sijaan tulisi puhua oppimisen ympäristöjen verkostosta”?
4. Miten oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta voisi ohjata edistämään oppimista?
5. Millainen opetussuunnitelma toimisi parhaiten opettajan työvälineenä?
6. Millaiset pedagogiset lähestymistavat ja -mallit soveltuvat opintovierailujen suunnitteluun ja toteuttamiseen?

Blogikeskustelussa tuodaan esiin messuosastolla vierailleiden vastauksia sekä laajennetaan keskustelua oppimisympäristöistä kiinnostuneiden bloggaajien kanssa. Osallistu siis keskusteluun vastaamalla kysymyksiin kutakin kysymystä varten avattavassa erillisessä keskusteluketjussa ja kommentoimalla blogimerkintöjä.

Kirja esittelee teoreettisen tutkimuksen ohella konkreettisia kehittämishankkeita sekä suosituksia koulutuspolitiikan päättäjille ja käytännön työntekijöille. Teos soveltuu myös oppikirjaksi kasvatustieteen opintoihin, opettajankoulutukseen ja eri alojen (esim. opettajien, museopedagogien, kirjastotyöntekijöiden) ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Lisäksi kirja sopii käsikirjaksi oppimisympäristöjen kehittämiseen.

Kirja on syntynyt opetusministeriön rahoittaman Oppiminen ja opetus formaalien ja informaalien oppimisympäristöjen rajapinnoilla -tutki­mushankkeen tuloksena. Kirjan kirjoittajat Kristiina Kumpulainen, Leena Krokfors, Lasse Lipponen, Varpu Tissari, Jaakko Hilppö ja Antti Rajala ovat oppimisen ja opettamisen tutkijoita ja oppimisympäristöjen kehittäjiä.

Lisätietoja kirjasta: http://www.cicero.fi/sivut2/news_oppimisen_sillat_kirja.html

Kirjan esite: http://www.cicero.fi/sivut2/documents/OppimisenSillat_kirja.pdf

Tilaukset: Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Käyttäytymistieteet/Minerva: http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/julkaisumyynti.htm

(hinta: 18€ + 5€ toimitusmaksu)

Kirja on saatavissa ilmaiseksi verkkojulkaisuna: http://helda.helsinki.fi//handle/10138/15628

Kirjan tiedot:

Oppimisen Sillat – Kohti osallistavia oppimisympäristöjä

Kristiina Kumpulainen, Leena Krokfors, Lasse Lipponen, Varpu Tissari, Jaakko Hilppö ja Antti Rajala

Helsinki: CICERO Learning, Helsingin yliopisto

Helsinki 2010, 100 s.

ISBN 978-952-10-6043-4 (nid.) ISBN 978-952-10-6044-1 (PDF)

Kirja julkaistaan keväällä 2010 myös ruotsiksi ja englanniksi.

Tähän keskusteluketjuun voit esittää kommentteja kirjasta ja sen sisällöistä.

Oppimisen Sillat -hankkeen esittelyn yhteydessä pyysin koulutuksen osallistujia jakamaan kokemuksiaan yhteistyön/toiminnan hyvistä käytännöistä ja tuloksista myös tänne Oppimisen Sillat -hankkeen blogiin. Yhteistyön tekemisestä oli monilla museoilla jo mielenkiintoista kerrottavaa ja omakohtaista kokemusta, joten uskoisin, että tästä avautuu kiinnostava keskustelu. Kuka ehtii kirjoittamaan kokemuksistaan ensimmäisenä?

Kiinnostavista ja onnistuneista museolehtoripäivistä järjestäjiä ja osallistujia kiittäen, Varpu Tissari

Mikko: Mäntyjen

Roope: Siitepölyy

Mikko: Mmm ihmispölytystä

Roope: Hei siin kirjas on tehty väärin ihmisetkin voi pölyttää

Jimi: Niin niin olikin!

Mikko: Ihmisetkin voi pölyttää

Perinteisen, formaalin koulutyön ja kouluun sijoittuvan fyysisen oppimisympäristön lisäksi oppijat toimivat ja oppivat lukuisissa muissa non-formaaleissa, informaaleissa ja virtuaalisissa ympäristöissä. Informaalia oppimista tapahtuu jatkuvasti koulussa ja koulun ulkopuolella, kotona, harrastusten parissa, kerhoissa ja kaveripiireissä. Koulun ulkopuoliset non-formaaliset oppimisympäristöt, kuten tiedekeskukset ja museoiden näyttelyt, tarjoavat lisäksi yhä monipuolisempia mahdollisuuksia opiskeluun ja oppimiseen - tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseen.

Yhä useammalla taholla on todettu, että perinteinen koulu ja sitä ohjaava opetussuunnitelma eivät kohtaa oppijan maailmaa ja sen moninaisuutta. Koulu ei  huomioi riittävästi oppilaiden mukanaan tuomaa kulttuuriperimää. Tätä kulttuurista pääomaa, joka sisältää tietoa, taitoa, arvoja ja asenteita, koulu harvoin valjastaa oppimisen perustaksi.

Tulevaisuuden koulupedagogiikan keskeinen haaste on laajenevien oppimisprosessien sekä oppimisympäristöjen ja niiden välineiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen yleissivistävässä opiskelussa ja opetuksessa. Kouluopetuksen tulisi rakentaa siltoja erilaisten oppimisympäristöjen ja niiden kulttuurisen pääoman välillä. Opettajien työtä ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittymistä on tuettava, jotta opettajat voivat hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä ja niiden kulttuuriperintöä (tietoa, taitoja, asenteita ja arvoja) opetuksessaan. Myös perinteistä opetussuunnitelmaa on kehitettävä, jotta se huomioisi uudet oppimisympäristöt ja oppimiseen liittyvät prosessit aikaisempaa monipuolisemmin.

Muun muassa näihin kysymyksiin pyrimme vastaamaan Oppimisen Sillat -tutkimushankkeessamme. Mikäli olet kiinnostunut samoista kysymyksistä, joko käytännön kehittämistyön tai tutkimuksen piirissä, niin liity keskusteluun!

Kristiina Kumpulainen ja muut Oppimisen Sillat -hankkeen tutkimusryhmän jäsenet

– to ask questions

– to tell about your experiences about innovative practices and models

– to evaluate books and articles

– and to share your own instructional material

The discussion in the blog is open for everyone. You can participate in the dialogue in English or in Finnish. Our research team and collaborators as well as guest experts will also take part in the discussion.

Oppimisen Sillat -blogin tarkoituksena on virittää vuoropuhelua opettajien, opettajankouluttajien, museopedagogien, vanhempien, tutkijoiden sekä päättäjien kesken opetuksesta ja oppimisesta erilaisissa oppimisympäristöissä ja niiden välillä. Tervetulleita ovat omakohtaiset kokemukset, havainnot ja ajatukset opetuksen ja oppimisen kehittämisestä erilaisten oppimisympäristöjen rajapinnoilla. Blogissa voit mm.

– esittää kysymyksiä

– kertoa kokemuksiasi innovatiivisista käytännöistä ja malleista

– arvioida aiheeseen liittyviä kirjoja ja artikkeleita

– jakaa omaa oppimateriaaliasi

Keskustelu on avoin kaikille ja siihen voi osallistua sekä englannin että suomen kielellä. Keskusteluun osallistuvat myös tutkimusryhmämme jäsenet, yhteistyökumppanimme sekä vierailevat asiantuntijat.